Tänään viikko 7+0. Huikeasta kahden ja puolen viikon stressistä ja hetkittäisestä epätoivosta huolimatta pääsimme kuin pääsimmekin varhaisultraan asti. Ja voi sitä onnellisuuden määrää, kun ultrassa näkyi pieni musta möykky ja lääkäri totesi sykkeenkin löytyvän. Itse tirautin lääkärin pöydällä spontaanit huutoitkut, enkä usko että miehellänikään oli kyyneleet kovin kaukana.

MIkä onni meitä on kohdannutkaan!

Ja epätietoisille tiedoksi: raskaus ilman mitään (pl. aavistuksen ja vaihtelevasti arat rinnat) oireita on mahdollinen. Olen tehnyt nyt yhteensä 7 raskaustestiä, koska en ole mitenkään voinut uskoa olevani raskaana.

Vaikka selvillä vesillä ei vielä ollakaan, aiomme nyt hieman rentoutua ja iloita tästä ihmeestä. Henkilökohtaisesti pieni tauko jatkuvasta pelosta ja stressistä tulee olemaan paikoillaan. Ja raskaustestejä en aio enää tehdä, vaan yritän luottaa tähän ja ryhdyn odottamaan sitä, että 29.7.2015 meidän perhe on vihdoinkin kolmihenkinen.